- haluan auttaa
- haluan rakkaan perheenjäsenen, ja sellaiseksi ei tarvitse olla rotukoira
- ne on parhaita koiria
- En halua koiraa näyttelyesineeksi vaan ystäväksi.
- Olen muutenkin hankkimassa toista koiraa ja adoption olevan samalla hyvä tapa auttaa huonissa oloissa eläviä koiria.
- Halu antaa koti koiralle, joka ilman omaa syytään joutuu kaltoin kohdelluksi.
- Olen adoptoinut lapsenikin ulkomailta, on luonnollista että koirallekkin annetaan sama mahdollisuus parempaan elämään
- maailmassa on niin paljon koiria ilman kotia, sen tietäen en ikinä voisi ottaa koiraa muuten kuin adoptoimalla
- minulla on jo adoptoi koira ennestään, muita vaihtoehtoa en edes harkitse
- nukun yöni paremmin kun tiedän että vieressä oleva koira on hengissä koska minä halusin adoptoida hänet
Yllä olevat kommentit olen poiminut yhdistyksille tulevista kotiselvityslomakkeista sekä keskusteluista koiran ottamista harkitsevien kanssa. Ihmisten kommentit antavat mielestäni hyvän kuvan myös siitä mihin suuntaan yhteiskunta on menossa. Arvot ovat muuttumassa pehmeämmiksi. Sen sijaan että ennen pidettiin koiraa paljonkin statuksen merkkinä, nyt halutaan auttaa ja antaa koti ja perhe sitä tarvitsevalle. Kaikki varmasti tietävät sanonnan suomalaisesta unelmasta - omakotitalo, kaksi lasta, tila auto ja kultainen noutaja. Koiralla on osoitettu statusta myös nuorten naisten parissa, julkkikset "esimerkin" näyttäjänä - Paris Hilton sulloo Louis Vuitton kassiinsa pienen chihunsa ja chihujen myynti räjähtää - kasvattajat ja pentutehtailijat hyödyntävät tilanteen ja markkinaraon. Hieman myöhemmin koiratarhat ovat täynnä näitä trendikkäitä pikkukoiria. Uusi trendi on tullut, ja vanhentunut muoti joutaa kierrätykseen.
Koiralle kodin antaminen on konkreettista apua. Apua voi antaa monella eri tapaa, mutta keskitytään nyt vain siihen kodin antamiseen. Kun koiran hankinta perheessä tulee ajankohtaiseksi varmastikkaan monella ei ensimmäisenä tule mieleen kirjoittaa google hakuun "koditon koira Espanjasta". Yleensä sivuillemme päädytään siksi että on tuttavalta kuultu tästä tavasta hankkia koira, tai muun suosituksen kautta. Hyvin usein on tavattu Espanjasta adoptoitu koira ja yhdessä omistajan kanssa pähkäilty, että miten joku on voinut hyljätä jotain näin täydellistä. Kun koiralta halutaan vain kumppanuutta ja perheenjäsenen osaa on adoptointi mitä oivin vaihtoehto. Myös kasvattajien harrastama koirien liian pitkälle jalostaminen saa ihmiset miettimään muita vaihtoehtoja. Onko se ok että koirasta jalostetaan yksilö joka saattaa voittaa monta rusettia kehässä, ansaita omistajalleen kunniaa ja rahaa pankkiin jälkikasvullaan, mutta koira ei voi hyvin, kärsii kivuista ja sairauksista sekä siirtää sairaat geeninsä pennuilleen? Ei, ei se ole ok. Tämän on monet ymmärtäneet ja todenneet, että en halua olla millään tapana osana tätä elinkeinoa.
Adoptoidun koiran kanssa ei elämä aina ole ruusuilla tanssimista, tietenkään. Yhdistyksenä me emme voi taata mitään. Ainoastaan tukemme ongelmatilanteissa. Koira on elävä olento ja vaikka kuinka olisimme viettäneet tarhoilla tai kotihoidossa koiran kanssa aikaa, me emme pysty takaamaan etteikö koiran luonne muuttuisi. Sama koskee sairauksia. Ei edes maailman paras eläinlääkäri - tai ihmislääkäri ihmisten kohdalla - voi taata etteikö sairauksia ilmenisi myöhemmin. Espanjasta tulevilla koirilla on aina leishmaniariski, salakavala tauti joka saattaa itää vuosia ja iskeä moninaisilla oireilla. Useimmissa tapauksissa hoidettavissa lääkityksellä, ei poistettavissa kuitenkaan. Mutta jos koiran hankintaa miettivä on valmis mahdollisiin haasteisiin ja sitoutunut niihin - on adoptio Espanjasta yhtä hyvä vaihtoehto koian hankinnalle kuin kasvattajalta hankkiminen - tai kodin antaminen kotimaiselle kodinvaihtajalle.
Juttelin tässä muutama ilta ystäväni kanssa jolle tuli kauttamme koira viime keväänä. Ensimmäinen koira. Kaikista koirista mitä meidänkin kautta kotia etsii, hän valitsi vanhemman, kuuron koiran. Terveydellisiä ongelmiakin oli. Ystäväni kertoi kuinka hän on miettimässä asunnon vaihtoa, eikä olisi ikinä uskonut esim 5v sitten että miettisi muuttaessa ensi sijaisesti sitä onko uusi koti koiralle sopiva, ja lähtisi etsimään asuntoa maalta koiran vuoksi. Hän kertoi myös että tämä koira on tehnyt hänelle niin paljon hyvää.
Vastaavia keskusteluja olen käynyt useita. Monelle se entinen koditon koira on ollut paljon ennemmän kuin vain uusi perheenjäsen. Kotiselvitystä täyttäessä ei olla ehkä arvattukaan että sen koiran mukana saadaan elämään uusia arvoja, ystäviä ja tarkoitusta. Adoptoidaan koira, mutta saadaankin paljon enemmän.
Kati
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti